Ajankohtaista

Tapahtumat

Tervon kirkko

Lapset ja nuoret

Luottamushenkilöt

Kuvien kertomaa

Apua linkeistä

Yhteystiedot

Alkuun

 


Tervon kirkko


Tervon seurakunta itsenäistyi keväällä 1922. Arkkitehti Ilmari Launis päiväsi kirkon piirustukset Roomassa 1923. Rakennustyötä johti kuopiolainen rakennusmestari Martti Pasanen. Sisämaalauksista vastasi keiteleläinen taiteilija Mauno Paananen. Kirkko valmistui syksyllä 1925. 

Kirkko on tehty punatiilestä osittain rapaten. Se on lyhytsakarainen ristikirkko, jonka kuoriosaa pidentää puoliympyrän muotoinen apsis. 

Tyyliltään kirkko edustaa Suomessa 1920-luvulla esiintynyttä historismiä. Epäsymmetrinen pohjaratkaisu ja koristemaalaukset viittaavat kansallisromantiikkaan. Kirkossa näkyy myös romaaninen tyyli, gotiikka sekä klassisen tyylin pylväitä ja pilastereita. 

Ulkoasussa leimaa-antavia ovat porraspäädyt. Niitä Suomessa on ehkä eniten käyttänyt juuri Launis. Alunperin Mesopotamiasta levinnyt tyyli on yleinen eteläisessä Euroopassa. Porraspäätyihin liittyvä runsas tiilikomerokoristelu viittaa keskiaikaisiin kivikirkkoihimme. 

Kirkossa on tehty kaksi merkittävää korjaus- ja muutosremonttia. Ensimmäinen toteutettiin arkkitehti Veikko Larkaksen suunnitelmien mukaan vuonna 1970. Väritys noudatti ajalle ominaista valkea-harmaa -sävytystä ja muun muassa kaikki seinäkuviot peitettiin. Samalla uusittiin pääosa valaistuksesta voimakkaaksi kattopintoja korostavaksi kohdevalaistukseksi. Väritys ja uusi valaistus merkitsivät kirkon aiemman ilmeen huomattavaa muuttumista. 

Sisätilojen entisöinti kirkon alkuperäiseen tyyliin tehtiin arkkitehti Matti Höyhtyän suunnittelemana vuonna 1991. Sisämaalaus suoritettiin 1920-luvun värein ja kuvioin. Valaistuksen suunnittelun lähtökohtana olivat kirkossa alunperin olleet kynttiläkruunut ja seinälampetit. Myös alttarikalusteet uusittiin. 

Kirkossa on nähtävissä kaikki kirkkovuoden pääjuhlat. Joulu on Launiksen suunnittelemassa lasimaalauksessa ja ristin pääsiäinen Paanasen valmistamassa krusifiksissä rukouskynttelikön yläpuolella. Ylösnousemuksen pääsiäinen näkyy kirkon keskeisimmällä paikalla alttarin keskellä olevassa ylösnousemusristissä. Helluntai on läsnä kaikkiin ilmansuuntiin viittaavan kastemaljan jalustassa. 

Alttarin lasimaalaus: Paimenten kumarrus, llmari Launis
Krusifiksi: Mauno Paananen 1924
Urut: Kangasalan urkutehdas 1962, 15 äänikertaa